Yksikään kansanedustaja ei pysty yksin, eikä edes oman ryhmänsä kanssa toteuttamaan poliittisia tavoitteitaan, vaan poliittiset päätökset vaativat aina määräenemmistön. Tämä tarkoittaa sitä että edustajat useista eri puolueista ovat samaa mieltä tavoitteista ja niiden toteuttamistavasta. Siksi yhteistyö yli puoluerajojen on minulle tärkeää ja haluan edistää sitä kaikin tavoin.

Toimiessani Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtajana olen nähnyt sen miten valtuutettujen hyvätkään aloitteet ja esitykset on vaikea saada päätökseksi ilman vahvaa yhteistyötä eri puolueiden ja niiden edustajien kesken. Siksi asetan omatkin tavoitteeni vahvan yhteistyön varaan, joten vaalilupauksiksi niitä ei voi antaa.

Nämä tavoitteet ovat myös otsikon mukaisesti keskeisiä painopistealueita, koska haluan toimia monien muidenkin hyvien tavoitteiden ja asioiden edistämiseksi. Terveys, turvallisuus, koulutus ja talous ovat yleisesti tärkeitä teemoja varmasti kaikille poliittisille päättäjille. Tuon esille kuitenkin kolme minulle tärkeää ja omaa painopistealuettani, jotka ovat valikoituneet minulle henkilökohtaisiksi oman elämänkatsomukseni ja arvojeni vuoksi. Toivottavasti myös sinä äänestäjänä arvostat näitä painotuksia.



1.Reilu työelämä sopimusoikeuden ja lainsäädännön turvin

Reilu työelämä merkitsee minulle sitä, että työtä tehdään sellaisella palkalla ja sellaisilla työehdoilla, jotka takaavat riittävän toimeentulon tekijälleen ja hänen perheelleen. Reiluilla työehdoilla työn kuormitus on sopiva tekijän osaamisen ja työkyvyn mukaan. Reilu työelämä antaa mahdollisuuden levätä ja palautua työn kuormituksesta riittävästi, sekä antaa myös aikaa perhe-elämälle ja muulle sosiaaliselle kanssakäymiselle.

Reilun työelämän pelisäännöt sovitaan yhdessä työntekijöiden ja työnantajien järjestöjen välillä. Yleissitovat työehtosopimukset takaavat perälaudan työehdoille, joita voidaan soveltaa paikallisesti kummankin sopijaosapuolen yhteiseksi eduksi. Tällaisen sopimisen edellytyksenä on että työpaikoilla on työntekijöiden valitsemat luottamushenkilöt edustamassa työntekijöiden oikeuksia ja työsuhdeturvaa. Eduskunnassa päätettävä työlainsäädäntö mahdollistaa tämän kaiken sopimusoikeuden ja tukee tasapuolisesti sopimisen edellyttämiä tarpeita niin keskitetysti järjestöjen välillä, kuin paikallisesti työpaikoilla.



2. Toimiva liikenneinfra ja liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän sekä työllisyyden elinehto

Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja melko syrjässä maailmanlaajuisista markkinoista. Siksi toimivat ja nopeat liikenneyhteydet ovat merkittävä kilpailukykytekijä Suomelle. Tämän takaamiseksi meidän on pidettävä koko maan kattava liikenneinfra kunnossa ja parannettava sitä elinkeinoelämän sekä työvoiman liikkuvuuden kannalta tehokkaana. Henkilöliikenteen osalta joukkoliikenteen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää koko maassa, mutta etenkin tiheämmin asutuilla seuduilla ja asutuskeskusten välillä. Sillä on taattava palvelujen, työpaikkojen ja oppilaitosten saavutettavuus, jotta kaikilla olisi mahdollisimman tasapuoliset mahdollisuudet asua myös tiheimmin asuttujen keskittymien ulkopuolella. Toimiva liikenneinfra palvelee myös yksityisautoilua siellä missä joukkoliikenne ei ole kannattavaa järjestää.

Myös toimivat raideyhteydet ovat sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen osalta ratkaisevia. Keski-Suomen kannalta Jyväskylä – Tampere välin kaksoisraiteistamista pääkaupunkiseudun nopeamman saavutettavuuden kannalta on edistettävä kaikin tavoin. Lentoliikenne Jyväskylän ja Helsinki-Vantaan lentoasemien välillä on pidettävä toimivana koko Keski-Suomen elinkeinoelämän ylläpitämiseksi. Sitä ei voi kuitenkaan tehdä hinnalla millä hyvänsä, vaan lentoliikenteen on jollain aikavälillä toimittava markkinaehtoisesti ja ilman merkittävää julkista tukea. Myös interline-yhteyksien toimivuutta on pyrittävä parantamaan jatkolentojen osalta.

Osana liikenneinfraa ovat myös tietoliikenneverkkojen kehittäminen, jotta aineettomat palvelut ja tuotteet ovat saatavissa ja myös vietävissä maailmalle. Esimerkiksi Jyväskylän kyberturvallisuuden merkittävä koulutuksen ja osaamisen keskittymä vaatii toimivia tietoliikenneyhteyksiä.

3. Suomen harrastamisen mallia on kehitettävä turvaamaan aito mahdollisuus kaikkien lasten ja nuorten harrastaa

Nykyinen hallitus on hallitusohjelmansa mukaisesti kehittänyt Suomen harrastamisen mallia, joka takaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisan ja maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteydessä. Tavoite on hyvä alku sille että yksikään lapsi tai nuori ei syrjäydy sen vuoksi, ettei hänen perheellään ole mahdollisuutta tukea hänen harrastamistaan.

Koulun yhteydessä järjestetty harrastustoiminta on tähän hyvä askel, mutta monesti koulu ei ole lapselle tai nuorelle se mieluisin paikka. Opettajia ja koulukavereita ei voi valita, joten harrastusmahdollisuus pitää pystyä tarjoamaan myös koulun ulkopuolella toimivissa kerhoissa, seuroissa ja järjestöissä. Lapsen tai nuoren täytyy saada itse valita harrastuksensa paikka ja kaverit aidosti omista lähtökohdistaan. Itse valitsemassaan hyvässä ja turvallisessa harrastusympäristössä lapsi tai nuori saa kokea onnistumisia, joka on paras tae sille että hän saa itsevarmuutta ja kasvaa tasapainoiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Itsevarma ihminen menestyy erilaisissa yhteisöissä, esimerkiksi työssään. Itsevarma ihminen ei alistu herkästi kiusattavaksi, eikä hänellä ole tarve kiusata ketään.

Vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastamista on tuettava taloudellisesti myös yhteiskunnan toimesta. Vaikka monet harrastusmaksut ovat korkeita, osattomuuden ja syrjäytymisen hinta on aina huomattavasti korkeampi. Varsinkin inhimillisesti mitattuna se on mittaamattoman kallista.

Esimerkin onnistuneesta nuoren tukemisesta voit lukea Miksi Jukka? -sivultani.