Provokatiivinen kysymys näin heti otsikon muodossa, varsinkin kun sen esittää kaltaiseni ay-aktiivi.
Työ ja työmarkkinat ovat olleet jo jonkin aikaa melkoisessa murroksessa ja jopa turbulenssissa. 1990 luvulla ennustettiin että 2010 luvulla olisi työvoimapula. Sen mittakaavan piti olla suunnilleen samaa luokka kuin mitä ovat työttömyyslukemat olleet lähes koko 2010 luvun. Toisin sanoen ennusteiden ja toteuman gäppi on ollut 800 000-1 000 000 työpaikkaa.
Nykyisellään työllisyyden määritelmä on hyvin erilainen kuin se oli reilut 20 vuotta sitten. Nykyään kun yhden tunnin viikossa töitä tekevä luetaan työlliseksi. Siksi tilasto näyttää vielä synkemmältä kuin mitä ennusteet aikoinaan olivat.
Myös työn määritelmä on muuttunut siten, että nykyään on vallannut alaa ajatus siitä että työ on vain osa toimeentuloa ja tulonsiirroilla paikataan yhä useamman työtä tekevän kokonaisansiot. Puhutaan ja suunnitellaan perustuloa, jonka tason määritteleminen on erittäin hankalaa. Oikeisto on huolissaan sen kannustavuudesta tehdä edes osittain työtä ja vasemmisto taasen sen riittävyydestä taata jokaiselle ihmisarvoinen elämä kunkin elämäntilanteesta ja työkyvystä riippumatta. Kuitenkin yhä enemmän ollaan yksimielisiä jonkinlaisen perustulon tarpeellisuudesta.
Relevantti huoli on myös perustulon rahoitus. Jos jokaisen kansalaisen toimeentulo on tulevaisuudessa tulonsiirtojen varassa, niin mistä tämä raha otetaan?
Työ ei siis yhä enenevässä määrin takaa toimeentuloa, kuten se aikoinaan oli itsestäänselvyys kun työväenliikettä perustettiin. Pitääkö siis työväenliikkeen olla enää huolissaan työstä? Onko työ itseisarvo, jos se ei takaa tekijälleen riittävää toimeentuloa ja ihmisarvoista elämää sekä sitä kautta omanarvon tunnetta kuulua osana yhteiskuntaan? Pitäisikö työväenliike muuttaa toimeentulonliikkeeksi?
Mielestäni pitäisi. Silloin voitaisiin kokonaisvaltaisemmin pohtia ihmisen koko elämänkaaren osalta riittävää, ihmisarvoisen elämisen takaavaa toimeentuloa ja työn suhdetta tässä yhtälössä. Työn tuottavuus syntyy tulevaisuudessa yhä enemmän koneiden, tekoälyn ja itsepalvelun mahdollistavan digitalisaation kautta. Tämä tuottavuus tulisi pystyä jakamaan yhä useamman toimeentulon takaavan työnsä menettävien kesken siten, ettei kaikki tuotto valu vain tuotantovälineiden omistajille.
Siksi meidän on vietävä perinteistä työväenliikettä yhä vahvemmin toimeentulonliikkeen suuntaan. Siinä muutoksessa onkin haastetta perinteiselle työväenliikkeelle.
Vastaa