Kriisikunnan kriteerit uusiksi

Kriisikunnan kriteerit uusiksi

Jyväskylän kaupunginvaltuusto kokoontui 26.11.2018 päättämään vuoden 2019 talousarviostaan. Tämä joka kunnassa tehtävä vuoden merkittävin päätös ohjaa kuntien taloutta ja toimintaa sitoen päätöksenteon päätetyn talousarvion raameihin.

Kuntien taloutta ja talousarviota ohjaa vahvasti valtiovallan asettamat rajat. Mikäli tietyt rajat alittuvat tai ylittyvät, kunta täyttää kriisikunnan määritteen. Tuolloin kunta voi joutua valtiovarainministeriön holhoukseen, jolloin kunta menettää suuren osan omasta päätösvallastaan.

Kriisikunnan kriteereitä on mm. vuosikatteen negatiivisuus, lainakannan suuruus, omavaraisuusaste tai veroprosentin suuruus. Kaikki kriteerit liittyvät talouteen ja niillä rajoitetaan jo lähtökohtaisesti kunnan oikeutta käyttää rahaa palvelutarpeensa kattamiseksi. Kuntalain 1. luvun 1 § on jo itsessään melko ristiriitainen; ”Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”

Kriisikunnan kriteerit ovat siis vahvasti taloudelliset, mutta sosiaaliset ja ympäristölliset kriteerit loistavat poissaolollaan. Tämä on johtanut väistämättä siihen, että hyvinvointi jää päättäjien kauniiksi puheiksi ja loppuu viimeistään siinä vaiheessa kun ryhdytään keskustelemaan siitä mitä nämä kauniit puheet maksavat.

YLE uutisoi siitä, kuinka lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet rajusti, mutta lisäresursseja ei tähän ongelmaan ole lisätty riittävästi. Nämä ongelmat ovat oikeastaan vain jäävuoren huippu siitä, mitä tekijöitä taustalta löytyy. Näitä ovat mm. päiväkotien, koulujen ja perheiden resurssien leikkaantuminen, koska talous on ohjannut liikaa kuntien toimintaa hyvinvoinnin kustannuksella.

Onkin syytä kysyä, milloin kriisikunnan kriteereihin ryhdytään lisäämään myös sosiaalisesti ja ympäristöllisesti määrittäviä tekijöitä? Olisiko kunta tulevaisuudessa kriisissä, mikäli kunnassa on tietyn prosentin ylittäviä mielenterveyspotilaita? Tai heitteille jätettyjä vanhuksia? Tai vaikkapa opintonsa keskeyttäviä opiskelijoita? Kaikki nämä tekijät vaikuttavat kuitenkin jossain vaiheessa kuntien talouteen, vaikkakaan sitä ei tässä hetkessä näin mielletä.

Ehkäpä tätä kautta kuntien päättäjät joutuisivat tosissaan miettimään, mikä on järkevää, kuinka paljon palvelut vaativat resursseja, mihin euroja kannattaa sijoittaa tai kuinka paljon talous yleisesti ohjaa hyvinvointia.

Jukka Hämäläinen

Linja-autonkuljettaja, pääluottamusmies ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Vastaa

RSS
Follow by Email