Olen keskustellut viime aikoina paljon yrittäjien ja yrittäjiä edustavien tahojen kanssa työllistämisen riskeistä ja ongelmista. Osalle heistä hallituksen ideologinen linja, millä heikennetään työntekijöiden irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä, alkaa saada raamatulliset mittakaavat. Ei nähdä, eikä edes yritetä miettiä vaihtoehtoja irtisanomissuojan heikentämiselle. Tämä kuvastaa mielestäni sitä, että halutaan sokeasti ajaa työmarkkinoille työnantajien mielivaltaa, välittämättä siitä mitä se yhteiskunnalle maksaa ja mitä siitä seuraa.
Iso osa yrittäjistä suhtautuu asiaan onneksi pragmaattisemmin. Työntekijän palkkaamisen ongelmat nähdään pienissäkin yrityksissä marginaalisiksi. Tämä osa yrittäjistä sanoo ja ymmärtää, että kohtuuttomuutta ei tarvitse työntekijän aiheuttamien ongelmien vuoksi sietää ja että nykyinen lainsäädäntö takaa hyvin työnantajan oikeudet irtisanoa työntekijä, tai jopa purkaa työsuhde epäasiallisesti käyttäytyvän työntekijän kanssa ilman seuraamuksia.
Sen sijaan olen kuullut muunlaisia pelkoja työllistämisestä. Esimerkiksi hoiva-alalla työntekijällä saattaa olla aikomus ryhtyä itse yrittäjäksi ja hän pestautuu yritykseen josta hän pikkuhiljaa kerää itselleen asiakaskontakteja ja -tietoja, joiden perusteella hän segmentoi eli valitsee itselleen mieluisat ja sopivat asiakkaat. Sen jälkeen hän perustaa oman yrityksen, mitä ennen hän houkuttelee valitsemansa asiakkaat omiksi asiakkaikseen. Tämä vain yksi esimerkki sellaisista työllistämisen ongelmista, joihin maan hallitus ei ole halunnut oman ideologiansa kiimassa kiinnittää huomiota.
Olen keskustellut myös useiden työntekijöiden kanssa ongelmista, jotka syntyvät jos työntekijä ei jostain syystä sovellu työhönsä ja haluaisi lopettaa työnsä, mutta uutta työ- tai koulutuspaikkaa ei heti ole saatavilla. Toimeentulo on välittömästi uhattuna, koska karenssi on väistämätön.
Kehoittaisinkin maan hallitusta lopettamaan ideologisen ajojahtinsa palkansaajia kohtaan ja kiinnittämään huomiota edellä mainittuihin ongelmiin. Irtisanomista ei ole syytä helpottaa, mutta sen sijaan jo vihjailtu karenssimenettelyn keventäminen olisi erittäin tervetullut uudistus. Jos työntekijä joutuu lopettamaan työnsä terveydellisistä syistä tai siksi että työ on muutoin työntekijälle epäsopiva, karenssista tulisi luopua mikäli työntekijä päättää itse työsuhteensa. Luonnollisesti asiasta pitää olla työnantajan ja/tai työterveyshuollon lausunto ja asiat pitää sopia hyvässä yhteistyössä. Myös kilpailulainsäädäntöä tulee tiukentaa, jotta yrittäjät uskaltavat palkata lisää työvoimaa.
Näillä keinoilla tullaan edistämään suomalaista työllisyyttä, toisin kuin irtisanomisen helpottamisella. Onhan se lähtökohtaisesti melko absurdia väittää, että irtisanominen lisää työllisyyttä.
Vastaa