TYÖTTÖMÄN ARKKIVIISU

TYÖTTÖMÄN ARKKIVIISU

Ystäväni Kari Vatanen (nimeä ei ole muutettu, koska Vatanen on halunnut antaa kasvot työttömyydelle ja sen ongelmille) jäi työttömäksi viime vuoden vaihteessa. Lähes 40 vuoden työura sai ikävän loppunäytöksen viisi ja puoli vuotta ennen eläkeikää, kun yritys jossa Vatanen työskenteli pääluottamusmiehenä, meni konkurssiin.

Työteliäs mies jäi tyhjän päälle. Entiset luottamusmiehet kun eivät ole mitään työmarkkinoiden halutuimpia palkattavia. Varsinkin jos on hoitanut luottamusmiestehtäviään siten kuin niitä pitää hoitaa; valvoen työntekijöiden etuja. Ei siinä työnantajat paljon katso, miten hyvä ja ahkera työntekijä on kyseessä, jos on työntekijöiden arvostama edunvalvoja.

Vatasen kaltaiset henkilöt ovat nykyisen hallituksen raippamallien ihanteellisia kohteita. Jos on kerran oikeuksista ja sopimuksista kiinni pitävä kaveri, eikä sen takia työllisty, niin joutaakin joutua raipattavaksi nykyisen hallituksen ideologian mukaan.

Vaan kun on periaatteen mies, niin Vatanen ei ole päättänyt antaa periksi. Työ kuin työ on kelvannut, vaikka siitä saatava palkka ei ihmisarvoiseen elämiseen riitä ja toimeentulotukea pitää hakea jos hengissä aikoo pysyä. Mies on tehnyt mm. järjestyksenvalvojan töitä keikkatöinä kesän festareilla. Juhannuksena neljä yövuoroa putkeen kastuen sateessa läpimäräksi. Palkka ei juuri toimeentuloa kohenna. Eipähän tarvitse toimeentulotukea hakea niin paljon. Joku ministeri saa hyvän palkan kun luopuu arvoistaan. Sen sijaan periaatteistaan kiinni pitävää työtöntä on helppo raipata.

Hallituksen raippamallit eivät Vatasen kaltaista kaveria aktivoi. Kysyin häneltä että onko mitään järkeä tehdä töitä, jotka ovat hänen ikäiselleen selkeästi vaativia ja vaarantavat terveyden, vaikka mies on ikäisekseen hyväkuntoinen? Vastaukseksi sain murahduksen, että hän tekee töitä pitääkseen itsetuntonsa kunnossa ja omanarvon vuoksi, ei siksi ettei  joku maan hallituksen toimenpide leikkaisi hänen tukiaan tai että hän edes saisi työstä riittävää palkkaa. Alan työehtosopimuksesta mies ei kuitenkaan tingi, vaikka keikkatyön tarjoukset sen johdosta vähenisivätkin tai jopa loppuisivat kokonaan. Kyllä aina urheiluseurojen järjestyksenvalvojan hommia on, vaikka niistä ei palkkaa saakkaan. Saapahan kuitenkin hyvän mielen kun voi omalla työpanoksellaan auttaa kannattamaansa seuraa. Aina sieltä jonkun grillimakkaran saa palkaksi, jos raippamalli sitten leikkaa 4,65% työttömyysturvasta.

Saa nähdä, riittääkö raippamalli2:n kriteereiden täyttämiseksi, että hakee noita vapaaehtoistöitä vai pamahtaako niistä sitten karenssi? Toivottavasti pelejä on edes kerran viikossa, jotta voi riittävän määrän hakemuksia jättää…

Edit: Vatasella oli eläkeikään 5,5 vuotta työttömäksi jäädessään ja pieniä stilistisiä korjauksia.

Share this content:

Jukka Hämäläinen

Linja-autonkuljettaja, pääluottamusmies ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Vastaa

RSS
Follow by Email