TOISET OVAT TASA-ARVOISEMPIA KUIN TOISET

Viime perjantaina sosiaali- ja terveyspalveluiden eli soten uudistus törmäsi perustuslakiin jo neljännen kerran. Ensimmäisen kerran tämä tapahtui jo edellisen hallituksen aikaan ja nykyinen hallitus on koettanut onneaan kolme kertaa. Näyttää vahvasti siltä, että toistuvasti kaikkea lainsäädäntöä ohjaavan perustuslain rajojen koettelemisesta on tullut soten osalta kissa-hiiri leikki.

Itse olen ymmärtänyt, että perustuslaki on tehty yhdessä parlamentaarisesti juuri sen vuoksi, että se paitsi turvaa tietyt ihmisoikeuksien vähimmäisvaatimukset, myös ohjaa muun lainsäädännön moraalia ja viitoittaa tietä jolla Suomen kaltainen sivistys- ja hyvinvointivaltio toimii.

Kun sama lakiuudistus ei kerta kerran yrittämisen jälkeen täytä perustuslain vaatimuksia, niin tulee väistämättä mieleen että sivistysvaltion moraalin rajoja koetellaan siihen suuntaan, miten valtiosta saataisiin mahdollisimman eriarvoinen. Mielestäni perustuslain hengen tulisi ohjata yhteiskuntamme lainsäädäntöä jo lähtökohtaisesti juuri siihen suuntaan, miten yhteiskunnasta saataisiin mahdollisimman hyvä paikka asua ja elää meille kaikille. Kaiken lainsäädännön siis tulisi lähteä siitä miten yhteiskunnan heikoimpia jäseniä suojellaan, eikä suinkaan niin että miten heikoimmat pidetään ihmisarvoisessa elämässä kiinni rimaa hipoen, jotta parempiosaiset hyötyisivät heikompiosaisten kituuttamisesta.

Vaikka George Orwell kirjoitti teoksen Eläinten vallankumous jo vuonna 1945, kohdistaen kritiikin aivan toisenlaista yhteiskuntajärjestelmää kuin nykyistä länsimaista demokratiaa kohtaan, tuntuu siltä että perustuslain koettelemisen takana on piiloviesti siitä, että laki aiheuttaa vain hankaluuksia uudistuksille. Tosin markkinaliberaalimmat voimat ovat tämän jo todenneet ääneenkin. Siksi lakia pitäisi orwellimaisesti muuttaa muotoon; ”Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”. Tämä takaisi sen, että ihminen olisi vain loppujen lopuksi markkinoiden pelinappula, eikä suinkaan toisin päin.