Jäykät työmarkkinat – onni vai turmio?

Samaan aikaan kun menossa on raju ideologinen väittely siitä, onko työmarkkinoita jäykistävät tekijät, kuten pienten yritysten työntekijöiden nykyisin liian vahvaksi väitettyä irtisanomissuojaa heikennettävä, olisi syytä katsoa hiukan erilaisia tilastoja joihin nämä päätökset vaikuttavat.

Suomi on toistuvasti todettu maailman onnellisimmaksi ja hyvinvoinnin kärkimaaksi. Merkittävimmät syyt löytyvät mittauksissa sellaisista mittareista kuin elinajanodote, sosiaalinen tuki ja vähäinen korruptoituneisuus. Kärjessä näissä mittauksissa on myös kaikki pohjoismaat Suomen lisäksi. Yksi mittauskriteeri kansainvälisissä hyvinvointitutkimuksissa on työmarkkinoiden toimivuus ja jäykkyydet. Näissä mittauksissa Suomi ja pohjoismaat ovat mittausten häntäpäässä. 137 maan vertailussa Suomi oli viimeinen, Ruotsi sijalla 129, Norja 127, Islanti 124 ja Tanska 101.

Tästä voi hyvin nopeasti päätellä, että mikä merkitys työmarkkinoiden jäykkyydellä on kunkin maan hyvinvointiin tai onnellisuuteen. Vastaavasti lähialueelta voidaan ottaa esimerkiksi Viro, joka on onnellisuustilastoissa sijalla 63, mutta työn joustavuudessa Euroopan kärkimaa. Edelle tilastossa koko maailmassa menee ainoastaan Hong Kong.

Toinen tilasto, mikä kertoo omaa hyvinvoinnin kieltään, on Eurostatin vertailu eri Euroopan maiden välillä köyhyysriskeistä, kun mukaan luetaan sosiaaliturva. Suomessa vaara joutua köyhyysrajan alapuolelle on työssä käyvistä ainoastaan 3,5%:lla, mikä on selkeästi alhaisempi kuin keskiarvo eli 9,5%. Työttömien köyhyysriski on 8% keskiarvoa alhaisempi.

Voisimmeko siis maailman onnellisimpana kansana nauttia hyvinvoinnistamme ilman että sotkeudumme lillukanvarsiin? Varsinkin sellaisilla lakihankkeilla, joilla ei ole järkeviä perusteita. Kuten nyt valmisteilla olevalla irtisanomislailla, jonka vaikutukset voivat olla jopa negatiiviset.