Monien asioiden puolesta vietet\u00e4\u00e4n kansallisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 teemap\u00e4ivi\u00e4. Mielest\u00e4ni merkitt\u00e4vimpiin teemap\u00e4iviin kuuluu tasa-arvon p\u00e4iv\u00e4, jota Suomessa vietet\u00e4\u00e4n Minna Canthin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 19.3.
Kuten monia muitakin p\u00e4ivi\u00e4, soisi t\u00e4m\u00e4nkin teemap\u00e4iv\u00e4n olevan ihmisten mieliss\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4. Mutta mit\u00e4 tasa-arvo on ja miten se on Suomessa edistynyt?
Minna Canth oli kiist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suomalaisen tasa-arvokehityksen uranuurtaja. En nyt paneudu Minna Canthin v\u00e4rikk\u00e4\u00e4seen, 53 vuotta kest\u00e4neeseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n syvemmin. Totean vain sen ett\u00e4 Minna toimi aktiivisesti l\u00e4hinn\u00e4 miesten ja naisten v\u00e4lisen tasa-arvon edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja lasikattojen s\u00e4rkij\u00e4n\u00e4, vaikkakin tasa-arvo ja ihmisoikeudet kaikkinensa olivat h\u00e4nen kokonaisvaltainen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4.
On hieno yhteensattuma, ett\u00e4 suomalaisen tasa-arvon p\u00e4iv\u00e4n kanssa vietet\u00e4\u00e4n yht\u00e4aikaa kansainv\u00e4list\u00e4 rasisminvastaista viikkoa, jonka yhteydess\u00e4 on my\u00f6s rasisminvastainen teemap\u00e4iv\u00e4 21.3. T\u00e4m\u00e4 siis vuosittain pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 suomalaisen tasa-arvon p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen.
Mit\u00e4 tasa-arvo sitten on? Se on m\u00e4\u00e4ritetty YK:n ihmisoikeuksien julistuksen kahden ensimm\u00e4isen artiklan sanomalla;<\/p>\n\n\n\n
\u201d1. artikla.<\/strong> Kaikki ihmiset syntyv\u00e4t vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu j\u00e4rki ja omatunto, ja heid\u00e4n on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n 2. artikla.<\/strong> Jokainen on oikeutettu kaikkiin t\u00e4ss\u00e4 julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman mink\u00e4\u00e4nlaista rotuun, v\u00e4riin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuper\u00e4\u00e4n, omaisuuteen, syntyper\u00e4\u00e4n tai muuhun tekij\u00e4\u00e4n perustuvaa erotusta.\u201d Monien asioiden puolesta vietet\u00e4\u00e4n kansallisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 teemap\u00e4ivi\u00e4. Mielest\u00e4ni merkitt\u00e4vimpiin teemap\u00e4iviin kuuluu tasa-arvon p\u00e4iv\u00e4, jota Suomessa vietet\u00e4\u00e4n Minna Canthin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 19.3. Kuten monia muitakin p\u00e4ivi\u00e4, soisi t\u00e4m\u00e4nkin teemap\u00e4iv\u00e4n olevan ihmisten mieliss\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4. Mutta mit\u00e4 tasa-arvo on ja miten se on Suomessa edistynyt? Minna Canth oli kiist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suomalaisen tasa-arvokehityksen uranuurtaja. En nyt paneudu Minna Canthin<\/p><\/div>\n
T\u00e4ss\u00e4 siis sukupuoli on yksi monista tekij\u00f6ist\u00e4. Sukupuolikin miellet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 usein tasa-arvon kannattajienkin toimesta miehen ja naisen v\u00e4liseksi tasa-arvoksi, vaikka olemme jo pitk\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4neet ett\u00e4 meill\u00e4 on olemassa my\u00f6s muun sukupuolisia henkil\u00f6it\u00e4. Heid\u00e4n asemansa on Suomessakin lapsenkengiss\u00e4 tasa-arvon n\u00e4k\u00f6kulmasta.
Toteutunut tasa-arvo on mielest\u00e4ni sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen ihminen voi tuntea olevansa samanarvoinen muiden ihmisten kanssa ilman pelkoa, h\u00e4pe\u00e4\u00e4 tai syrjityksi tulemisen tunnetta.
Miten tasa-arvo on sitten edistynyt Suomessa? Minna Canth oli ensimm\u00e4inen nainen, joka sai oman liputusp\u00e4iv\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 liputusp\u00e4iv\u00e4 tuli viralliseksi vuonna 2007. Siis 110 vuotta Minnan kuoleman j\u00e4lkeen. Vuonna 2016 alettiin liputtaa Miina Sillanp\u00e4\u00e4n ja kansalaisvaikuttamisen p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja viime vuonna Tove Jansson sai kolmantena suomalaisena naisena oman liputusp\u00e4iv\u00e4n. Kehitys ei siis p\u00e4\u00e4t\u00e4 huimaa, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa kiihtyv\u00e4\u00e4 tahtia.
Me el\u00e4mme silti edelleen vuonna 2021 pahenevassa, monimuotoisen rasismin yhteiskunnassa, jossa tasa-arvoa polkevat voimat nostavat koko ajan p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Rasismi on edelleen rakenteissa ja sit\u00e4 tukevat ihmiset, jotka eiv\u00e4t edes tajua tukevansa rasismia. Rasismi kohdistuu sukupuoliin, ihonv\u00e4riin, kansalaisuuteen, kieleen, varallisuuteen ja jopa vammaisiin sek\u00e4 moniin muihin tekij\u00f6ihin. Siis niihin tekij\u00f6ihin, jotka mainitaan YK:n ihmisoikeusjulistuksessa ja joita ei en\u00e4\u00e4 pit\u00e4isi edes olla olemassa.
Me jokainen voimme tehd\u00e4 omalta osaltamme paljonkin ep\u00e4tasa-arvon ja rasismin kitkemiseksi. Ensimm\u00e4inen teko on tarkastella omaa asennetta ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 muita ihmisi\u00e4 kohtaan.
YK:n ihmisoikeusjulistuksen viimeinen artikla kuuluu;
\u201d30. artikla.<\/strong> Mit\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 julistuksessa ei saa tulkita niin, ett\u00e4 valtio, ryhm\u00e4 tai yksityinen henkil\u00f6 voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehd\u00e4 sellaista, mik\u00e4 voisi h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 oikeuksia ja vapauksia.\u201d
T\u00e4m\u00e4 olkoon meid\u00e4n kaikkien mieliss\u00e4, ihan jokaisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuodessa. Hyv\u00e4\u00e4 19.3. vietett\u00e4v\u00e4\u00e4 Minna Canthin ja tasa-arvon p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tasapuolisesti kaikille!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"