REALISMIA \u2013 VAI TODELLISUUDEN VALIKOINTIA?
2.9.2026<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpo puhui hallituksen viimeisen budjettiriihen j\u00e4lkeen j\u00e4lleen luottavaisesti taloudesta. <\/p>\n\n\n\n
Ja min\u00e4kin todella toivon, ett\u00e4 h\u00e4n on oikeassa. Toivon, ett\u00e4 talous kasvaa. Toivon, ett\u00e4 yritykset investoivat. Ja kaikkein eniten toivon, ett\u00e4 ihmisille syntyy t\u00f6it\u00e4. Mutta kun p\u00e4\u00e4ministeri puhuu realismista, minusta on kohtuullista katsoa my\u00f6s numeroita realistisesti.<\/p>\n\n\n\n
Aloitetaan ty\u00f6llisyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kun hallitus aloitti kes\u00e4ll\u00e4 2023, Orpo sanoi eduskunnassa aivan yksiselitteisesti: \u201dTavoitteemme on, ett\u00e4 Suomessa on vaalikauden loppuun menness\u00e4 100 000 uutta ty\u00f6llist\u00e4.\u201d Totta kai hallituskautta on viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4. Ja Orpo voi hyvin olla oikeassa siin\u00e4, ett\u00e4 talouden elpyminen alkaa n\u00e4ky\u00e4 ty\u00f6llisyydess\u00e4 viiveell\u00e4. Mutta aika vaikea nykytilannetta on viel\u00e4 esitell\u00e4 onnistuneena ty\u00f6llisyyspolitiikkana. Orpokin my\u00f6nsi nyt MTV:lle, ett\u00e4 kehitys on ollut tavoitteen suhteen p\u00e4invastaista. Orpon mukaan hallitus on tehnyt juuri niit\u00e4 uudistuksia, joilla talous on nyt saatu kasvuun. T\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 erottaa kaksi asiaa toisistaan. Se, ett\u00e4 Suomen taloudessa n\u00e4kyy nyt kasvua, on tosiasia. Se, ett\u00e4 juuri hallituksen politiikka aiheutti t\u00e4m\u00e4n kasvun, on tulkinta. Talouteen vaikuttavat samaan aikaan korot, vienti, kansainv\u00e4linen kysynt\u00e4, rakentaminen, kotitalouksien ostovoima, puolustusinvestoinnit ja monet muut tekij\u00e4t. Olisi aika erikoista ajatella niin, ett\u00e4 huonot talousluvut johtuvat kansainv\u00e4lisest\u00e4 tilanteesta, mutta hyv\u00e4t luvut hallituksen politiikasta. Realismissa pit\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samaa mittatikkua molempiin suuntiin.<\/p>\n\n\n\n Sitten p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6veroon.<\/p>\n\n\n\n Hallitus laskee vuoden 2027 alusta yritysten yhteis\u00f6veron 20 prosentista 18 prosenttiin. Hintalappu on staattisesti laskettuna noin 832 miljoonaa euroa vuodessa. Samana vuonna valtion budjetti on 92,5 miljardia euroa, mutta siit\u00e4 per\u00e4ti 12,4 miljardia euroa katetaan alij\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n valtionvelan korkoihin menee ensi vuonna jo 4,4 miljardia euroa. (Yle.fi<\/a>) T\u00e4m\u00e4 kannattaa suhteuttaa siihen puheeseen, jota olemme kuulleet koko hallituskauden: rahaa ei ole. Mutta kun tullaan yritysten verotukseen, pystymmekin ottamaan satojen miljoonien eurojen riskin tulevan kasvun toivossa. Se on poliittinen valinta. Ja sellaisena siit\u00e4 pit\u00e4isi puhua. Ei siin\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhteis\u00f6veroa alennetaan, jos aidosti uskotaan sen synnytt\u00e4v\u00e4n enemm\u00e4n investointeja ja ty\u00f6paikkoja. Mutta silloin pit\u00e4isi my\u00f6s kertoa rehellisesti, kuinka ep\u00e4varma laskelma on.<\/p>\n\n\n\n Valtiovarainministeri\u00f6 arvioi aluksi yhteis\u00f6veron alennuksen maksavan itsest\u00e4\u00e4n takaisin jopa 60 prosenttia. T\u00e4n\u00e4 vuonna arvio tarkentui. Nyt VM arvioi pitk\u00e4n aikav\u00e4lin itserahoitusasteeksi 34\u201346 prosenttia, ja ministeri\u00f6 itse korostaa, ett\u00e4 siihenkin liittyy huomattavaa ep\u00e4varmuutta. (Yle.fi<\/a>)<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa euroissa?<\/p>\n\n\n\n Jos verotuloja menetet\u00e4\u00e4n noin 832 miljoonaa euroa ja siit\u00e4 palautuu pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 34\u201346 prosenttia, j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 edelleen noin 450\u2013550 miljoonan euron vuosittainen nettomenetys julkiselle taloudelle. Siis siin\u00e4kin tapauksessa, ett\u00e4 VM:n arvioidut my\u00f6nteiset vaikutukset toteutuvat. Ja MTV:n haastattelussa Orpo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 perusteluna jotain muuta. H\u00e4n muistuttaa Kataisen hallituksen yhteis\u00f6veron alennuksesta vuonna 2014 ja sanoo, ett\u00e4 verotulot l\u00e4htiv\u00e4t sen j\u00e4lkeen kasvuun.<\/p>\n\n\n\n Kannattaa katsoa, mit\u00e4 oikeasti tapahtui.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 2014 yhteis\u00f6veroa laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Verohallinnon omien tilastojen mukaan yhteis\u00f6veron tuotto laski samana vuonna 249 miljoonaa euroa eli 5,4 prosenttia. (vero.fi<\/a>) My\u00f6hemmin yhteis\u00f6verotuotot kyll\u00e4 kasvoivat. Mutta siit\u00e4 ei voida p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 veronalennus olisi aiheuttanut kasvun.Yritysten voitot kasvavat ja pienenev\u00e4t suhdanteiden mukana. Talous kasvaa. Veropohja muuttuu. Yritystoiminta muuttuu.<\/p>\n\n\n\n Siksi meill\u00e4 on tutkimusta. VATT:n tutkimusryhm\u00e4 selvitti vuosien 2012\u20132014 yhteis\u00f6veron alennusten vaikutuksia pk-yrityksiin.<\/p>\n\n\n\n Tulos?<\/p>\n\n\n\n Investoinnit eiv\u00e4t juurikaan lis\u00e4\u00e4ntyneet. Vakiintuneempien yritysten toimintaan veronalennuksella oli vain v\u00e4h\u00e4n vaikutusta. (Yle.fi<\/a>) Eik\u00e4 muuten p\u00e4\u00e4ministeri Risto Murron johtama hallituksen oma kasvuty\u00f6ryhm\u00e4k\u00e4\u00e4n ehdottanut yleist\u00e4 yhteis\u00f6veron alentamista. Se esitti kohdennettuja veroetuja yrityksille, jotka oikeasti investoivat esimerkiksi tutkimukseen, tuotekehitykseen ja vihre\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n. (Yle.fi<\/a>)<\/p>\n\n\n\n Mutta sitten tulee ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden mielenkiintoisin osa. Kuka yhteis\u00f6veron alentamista oikein ajoi?<\/p>\n\n\n\n Yle selvitti t\u00e4t\u00e4 jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliiton EK:n kokoama yritysjohtajien ryhm\u00e4 esitti yhteis\u00f6veron pudottamista per\u00e4ti 15 prosenttiin. EK arvioi sen synnytt\u00e4v\u00e4n 50 000 ty\u00f6paikkaa ja maksavan kokonaan itsens\u00e4 takaisin.<\/p>\n\n\n\n Suomen Yritt\u00e4j\u00e4t esitti yhteis\u00f6veroksi juuri 18 prosenttia. Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kertoi Ylelle vaikuttamisen tapahtuvan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4hallituspuolueiden esikuntien v\u00e4lityksell\u00e4. EK:n johtaja Sami Pakarinen puolestaan totesi, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 viestej\u00e4 oli kev\u00e4\u00e4n aikana viety p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille normaalina vaikuttamis- ja edunvalvontaty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ylen tietojen mukaan hallituksen sis\u00e4ll\u00e4 juuri Kokoomus toi yhteis\u00f6veron alentamisen neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n, ja puolueelle olisi kelvannut suurempikin alennus kuin lopullinen kaksi prosenttiyksikk\u00f6\u00e4. (Yle.fi<\/a>)<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 kaikki on ihan laillista edunvalvontaa. Mutta sitten voidaan katsoa my\u00f6s vaalirahoitusta.<\/p>\n\n\n\n Valtiontalouden tarkastusviraston vaalirahoitusilmoitusten mukaan Kokoomuksen puolueorganisaation vuoden 2023 eduskuntavaalikampanja sai yrityksilt\u00e4 yhteens\u00e4 110 500 euroa.<\/p>\n\n\n\n Yritykset voidaan nimet\u00e4:<\/p>\n\n\n\n Wihuri Packaging Oy 30 000 \u20ac ja 10 000 euroa kukin: My\u00f6s Petteri Orpon oma vuoden 2023 vaalikampanja sai yrityksilt\u00e4 suoraan yhteens\u00e4 26 438 euroa. Ilmoituksessa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1 500 euron yritystukina n\u00e4kyv\u00e4t muun muassa TS-Yhtym\u00e4 Oy ja TKU-Rakennus Oy. Lis\u00e4ksi Orpon puolueelta saamasta tuesta ilmoitetaan v\u00e4litetyksi yritystueksi:<\/p>\n\n\n\n
Kyse ei siis ollut opposition keksim\u00e4st\u00e4 mittarista. Se oli hallituksen oma tavoite. (Valtioneuvosto<\/a>)
Kes\u00e4kuussa 2023, hallituksen aloittaessa, 20\u201364-vuotiaiden ty\u00f6llisyysasteen trendi oli 78,6 prosenttia ja ty\u00f6tt\u00f6myysasteen trendi 7,1 prosenttia. Nyt hein\u00e4kuussa 2026 ty\u00f6llisyysasteen trendi on 75,4 prosenttia ja ty\u00f6tt\u00f6myysasteen trendi 10,5 prosenttia. Ty\u00f6llisyysaste on siis laskenut yli kolme prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 ja ty\u00f6tt\u00f6myysaste noussut yli kolme prosenttiyksikk\u00f6\u00e4. (Tilastokeskus<\/a>)<\/p>\n\n\n\n
Sitten tulee kuitenkin kiinnostava k\u00e4\u00e4nn\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n
Siksi on leikattava.
Siksi sosiaaliturvaa on heikennett\u00e4v\u00e4.
Siksi palveluista on s\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4.
Siksi ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 voidaan leikata.<\/p>\n\n\n\n
Veronmaksajain keskusliitto esitti juuri 18 prosenttia. Etuj\u00e4rjest\u00f6t my\u00f6s veiv\u00e4t tavoitteitaan suoraan hallituspuolueiden suuntaan.<\/p>\n\n\n\n
Tampereen Tiivisteteollisuus Oy 10 500 \u20ac<\/p>\n\n\n\n
First Fellow Oy
Avain Yhti\u00f6t Oy
Notalar Oy
Pontos Oy
T2H Group Oy
Troll Capital Oy
Versowood Oy. (Vaalirahoitusvalvonta<\/a>)<\/p>\n\n\n\n