Yhteiskunnan lukot takaavat turvallisuuden

Vanha toteamus on, että lukot ovat rehellisiä ihmisiä varten. Aina on joku joka onnistuu murtamaan lukon kuin lukon. Eri asia on tietenkin se, jääkö lukon murtamisesta ja sen seurauksena tapahtuvasta muusta rikoksesta kiinni? Vaan jos lukkoa ei ole ollenkaan, on omaisuutensa suojaamatta jättänyt itse vastuussa omaisuutensa katoamisesta. Lukko siis osoittaa vain normit ja rajan jota ei ilman rangaistusta saa ylittää.

Yhteiskunnassa nämä lukot tarkoittavat lakeja ja sopimuksia, joilla rajataan ihmisoikeudet ja oikeudet ihmisarvoiseen elämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että ihmisillä on oikeus tulla toimeen työstään saamallaan palkalla ja työehdot ovat inhimilliset ja turvalliset. Mikäli ihminen ei pysty saavuttamaan toimeentuloaan työllään, on sitä varten olemassa yhteiskunnan turvaverkot, kuten sosiaali- ja työttömyysturva.

Tämä turva on ollut yksi perustavaa laatua oleva lukko, jolla on suojattu hyvinvointiyhteiskunnan kehittyminen Suomessa jo vuosikymmenien ajan. Se on toiminut työsuhteita turvaavien lakien ja työmarkkinaosapuolten laatimien sopimusten muodossa. Nyt vallalla ovat sellaiset voimat, jotka pyrkivät poistamaan tämän lukon.

Tämä tapahtuisi siten, että lukon asettaneille osapuolille pyritään uskottelemaan ettei lukkoa tarvita ja heidän turvaamansa oikeudet alistettaisiin toisten tahojen määriteltäväksi.

Yksinkertaisesti selitettynä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijät uskotellaan luopumaan työllisyysturvastaan ja väitetään kivenkovaan että tästä syntyy vastavuoroisesti uusia työpaikkoja. Työpaikat sinällään eivät ole itseisarvo, vaan niiden synnyttämä toimeentulo ja hyvinvointi tekijälleen ovat tärkeintä. Juuri näitä tekijöitä ollaan työmarkkinoiden lukoilla haluttu suojata.

Järkevät ja vastuulliset yrittäjät tietävät sen saman kuin työntekijöidenkin edustajat. Malli johtaisi siihen että kun ei ole pelisääntöjä, niin silloin joku käyttää aina tilaisuutta väärin. Väärinkäytökset luovat tiukassa kilpailutilanteessa aina etua sille, joka osaa käyttää järjestelmää härskimmin hyväkseen. Mielivalta valtaa alaa työmarkkinoilla, mikä johtaa väistämättä huonon tuottavuuden ja pahoinvoinnin kehittymiseen. Tämä kehitys on nähtävissä osittain, vaikkakin pelisäännöt on olemassa. Aina on joku joka kokeilee pelisääntöjen rajoja ja lukkojen kestävyyttä.

Siksi ammattiyhdistysliikkeen on puolustettava lukkoja. Nämä lukot takaavat myös muidenkin yhteiskuntaryhmien, kuten opiskelijoiden, eläkeläisten ja työttömien hyvinvoinnin. Ei kukaan kaipaa lukotonta kotia.

Kirjoittanut Jukka Hämäläinen

Linja-autonkuljettaja, pääluottamusmies ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.