Lasten oppimis- ja harrastusmahdollisuudet tasa-arvoisiksi

Noin 15% suomalaisista lapsista elää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. Näin kertoo Pelastakaa Lapset ry:n karu raportti, joka perustuu avustushakemusten merkittävään kasvuun.

Lasten perhetaustat ovat merkittävä tekijä sen suhteen millainen riski syrjäytymiseen ja köyhyyteen lapsella on. Perheen talousvaikeuksien lisäksi mm. yksinhuoltajuus, huoltajan sairastuminen ja työttömyys ovat merkittäviä tekijöitä lasten tulevaisuuden heikoille näkymille. Edellä mainitut tekijät vaikuttavat myös vahvasti lasten koulumenestykseen ja sitä kautta heidän mahdollisuuksiinsa jatkokouluttautumiseen ja työllistymiseen.

Lahjakaskin lapsi saattaa menettää halunsa koulunkäyntiin, mikäli köyhyys aiheuttaa kiusaamista ja syrjimistä kouluyhteisössä. Lapselta jää kehittymisen kannalta erittäin tärkeät onnistumisen kokemukset kokematta ja terveet sosiaaliset kontaktit jäävät vaarallisen ohueksi.

Opettajilla, koulunkäyntiavustajilla ja muilla kouluyhteisön jäsenillä on erittäin suuri merkitys lasten järkevän ja tasa-arvoisen kasvamisen kannalta. Tietenkin heidän ensisijainen tehtävänsä on varmistaa lapsen oppiminen ja turvallinen kouluympäristö, mutta lapsen elämää on myös koulun ulkopuolellakin. Mikäli koti ei anna lapselle tasapainoista kasvamista, lasten harrastusten vaikutus korostuu todella merkittävästi.

Koulun pitäisikin pystyä löytämään syrjäytymisvaarassa olevan lapsen vahvuusalueet tarkasti ja ohjata lasta harrastusten pariin, missä he voisivat kokea onnistumisen tunteita ja sitä kautta vahvistaa itsetuntoa. Kaikki tämä on tietenkin turhaa, mikäli lapsella ei ole taloudellisia resursseja harrastaa. Sen vuoksi julkisen sektorin on ryhdyttävä tasaamaan lasten koulu- ja harrastusmahdollisuuksia. Tämä vaatii rahaa ja muita resursseja, mutta mikäli näitä satsauksia ei pystytä tekemään, hintalappu muodostuu tulevaisuudessa moninverroin mittavammaksi.

Sen sijaan onnistumisia kokevista lapsista kasvaa tasapainoisia ja hyvään koulumenestykseen yltäviä ihmisiä, joilla on hyvät sosiaaliset taidot, joita eittämättä tarvitaan tulevaisuuden työmarkkinoilla. Silloin ei tarvitse myöskään miettiä, miten ”huonoista” työntekijöistä päästään eroon yrityksissä.

Suomi on leikannut liikaa tulevaisuudestaan ja juuri sen vuoksi ollaan miettimässä sitä, miten kalliit ja korjaavat sote-palvelut järjestetään tulevaisuudessa niin että kustannukset pysyisivät jollain tavalla järkevällä tasolla. Leikkaaminen on lopetettava, meidän on satsattava lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Please follow and like us:
0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.