Eriarvoistumisen surullisimmat kasvot

Yhteiskuntamme on viime vuosina eriarvoistunut nopeasti. Viimeisen kolmen vuoden aikana neljän alimman tulodesiilin käytettävissä olevien tulojen prosentuaalinen muutos on ollut negatiivinen, siinä missä kuuden ylemmän tulodesiilin muutos on ollut positiivinen. Lyhyesti; rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Kaikkein eniten tästä kärsivät tietenkin heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevat. Pelastakaa Lapset ry:n  verkkokyselyn mukaan jopa 70 % vähävaraisten perheiden lapsista on joutunut kiusatuksi ja köyhyys on usein ainoa syy kiusaamisen kohteeksi joutumiselle.

Kiusaaminen jättää aina haavat, jotka usein eivät edes arpeudu. Fyysiset haavat saattavat parantua, mutta henkisen kiusaamisen jäljet seuraavat aikuisuuteen, jopa elämän loppuun saakka. Pahoinvointi ei rajoitu vain lapseen henkilökohtaisesti, vaan se heijastuu tietenkin lapsen perheeseen ja läheisiin ja pahimmoillaan murtaa lapsen henkisen selkärangan niin pahasti, että siitä seuraa syrjäytymistä, jonka johdannaisvaikutuksina tulee mm. mielenterveys- ja päihdeongelmia.

Kiusaaminen vaikuttaa myös koulumenestykseen. Vaikka lapsi olisi erittäin lahjakas oppimaan, voi kiusaaminen tehdä koulunkäynnistä vastenmielistä ja vaikeaa. Järkyttävää on myös se, että kolmasosa kiusatuista kokee ettei kiusaamiseen ole puututtu millään tavalla.

Kiusaamisen ehkäiseminen kaikin tavoin, lasten sekä nuorten itsetunnon ja heidän omien vahvuuksiensa tukeminen on nostettava yhteiskuntamme kehittämisessä kärkeen. Meillä ei ole varaa hukata yhtään lasta tai nuorta sen vuoksi, että he joutuvat sosioekonomisen taustasta johtuen kiusatuksi, eikä tietenkään minkään muunkaan syyn vuoksi. Lasten harrastusmahdollisuuksia on tasa-arvoistettava, jotta lapset voivat kokea onnistumisia omalla vahvuusalueellaan. Tämä tuottaa varmasti myös parempaa koulumenestystä, johon koko Suomen menestys perustuu. Hyvinvoivista ja hyvin koulutetuista lapsista kasvaa menestyjiä yhä vaativimmille työmarkkinoille.

Vastuu tämän päivän lapsista on meillä jokaisella aikuisella. Me päätämme siitä, vanhenemmeko hyvinvoivassa vai pahoinvoivassa yhteiskunnassa. Jokaisen köyhän ja syrjäytyneen yhteiskuntamme jäsenen osuus kasvattaa yhteistä pahoinvoinnin taakkaa. Yhtälailla hyvinvointi lisää meidän kaikkien hyvinvointia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.