2018

Vuosi on jälleen lopuillaan, joten on syytä laittaa se pakettiin.

Olemme viettäneet itsenäisyyden 100 vuotis juhlallisuuksien jälkeen kansalaissodan muistovuotta. Osa halusi unohtaa koko asian, osa taas piti tärkeänä että emme unohda historiamme synkimpiäkään hetkiä.

Suuri eriarvoisuus yhteiskunnassa ajoi sata vuotta sitten suomalaiset taistelemaan toisiaan vastaan asein. Kuten sodissa on tapana, suurin häviäjä on osaton ja köyhä ihminen. Joka tapauksessa tuosta sodasta alkoi kehittymään yhteiskunta, jonka menetystarinaa ei pystynyt kaatamaan edes sota suurvaltaa vastaan parikymmentä vuotta myöhemmin.

Vuonna 2018 ei kuitenkaan ollut enää näkyvissä merkkejä siitä yhtenäisyydestä, joka syntyi talvisodan juoksuhaudoissa. Tammikuun kihlaus on ollut Suomen ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ”perustuslaki”, jolla 1918 jälkeen alkanut menestystarina sai vahvan uskon ja luottamuksen koko kansan välille.

Olemme surullisena katselleet tänä vuonna nykyisen hallituksen viimeisimpiä eriarvoisuutta kasvattavia toimia. Hallitus on vahvistanut koko ajan viestiään siitä, kuinka se on erilaisin leikkauksin ja vähempiosaisten kyykyttämisellä saanut Suomen kukoistamaan. Työllisyystavoite on saavutettu ja talous voi paremmin kuin vuosiin. Kuitenkin leipäjonot ovat kasvaneet ennätyksellisen rajusti ja osa ihmisistä voi koko ajan huonommin. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien sekä huumeiden käyttö on kasvanut isoissa kaupungeissa myös rajusti.

Ehkäpä hallitus haluaa kertoa vain parempiosaisista ja suunnata viestinsä vain kannattajilleen. Heidän taloutensa voi varmasti paremmin, koska heille ollaan jaettu koko hallituskauden verohelpotuksia. Siihen on ollut varaa, kun työttömiltä, opiskelijoilta, eläkeläisiltä ja pienipalkkaisilta työntekijöiltä on edelleen leikattu. Sama leikkauslista jatkuu hallituksen viimeiseksi jääneessä talousarviossa, jonka se siunasi vuodelle 2019 hallituspuolueiden enemmistöllä eduskunnassa. Indeksijäädytysten johdosta suomalaisten perusturvaa leikataan 68 miljoonaa euroa sen 800 miljoonan euron jatkeeksi, jonka hallitus on tällä kaudella jo vähäosaisilta leikannut.

Ensi huhtikuussa käydään eduskuntavaalit, joissa valitaan Suomen päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Toivon todella, että vähäosaiset eivät ole antaneet periksi vaan lähtevät vaaliuurnille tekemään muutosta nykyisen politiikan suuntaan. Vaarana on myös, että kokonaisuuteen vähemmän vaikuttavat asiat nousevat vaaliteemoiksi. Perussuomalaiset hakevat varmasti nostetta politiikalleen maahanmuuton ongelmista. Emme voi tietenkään sulkea silmiämme näiltä lieveilmiöiltä, mutta maahanmuuttajien syyllistäminen ei tuo yhdenkään köyhän tai pienituloisen kukkaroon ensimmäistäkään senttiä lisää. Päinvastoin, kääntämällä huomio toisarvoisiin seikkoihin, heidän kyykyttämisensä saa jatkua. Silti maahanmuuton ongelmat eivät ratkea.

Toivon kaikille blogini lukijoille parempaa uutta vuotta 2019. Olkoon se muutoksen vuosi. Muutoksen vuosi parempaan.

Please follow and like us:
0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.